Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia sekä niihin liittyviä toiminnallisuuksia, joita käytetään erilaisten älylaitteiden avulla (esim. tietokoneilla, tablettitietokoneilla ja mobiili-laitteilla). Digipalveluiden saavutettavuudella viitataan toimintatapoihin, joilla digipalvelut suunnitellaan, toteutetaan ja tarjotaan käytettäväksi siten, että niitä voi käyttää myös vammaiset ja erilaisista tilapäisistä ongelmista tai haitoista kärsivät henkilöt.
Saavutettavuus koskettaa monia
Suomessa on arveltu olevan jopa yli miljoona henkilöä, joiden on vaikeaa käyttää digipalveluita, joiden saavutettavuus ei ole digipalvelulain edellyttämällä tasolla. Henkilöitä, joiden näkövamma, lukihäiriö tai jokin muu aisti- tai motorinen vamma estää käyttämästä digipalveluita, jotka eivät ole saavutettavia, on Suomessa noin 250 000. Väestön ikääntyminen lisää saavutettavien digipalveluiden tarvetta. EU:ssa arvioitiin vuonna 2022 olevan yli sata miljoonaa yli 16-vuotiasta liikkumis- ja toimintarajoitteista henkilöä.
Yhteiskunnan ja yritysten tarjoamat palvelut siirtyvät digitalisoitumisen myötä yhä enemmän internettiin. Monien julkisten palveluiden ensisijainen käyttöympäristö onkin jo internet. Käytännössä esimerkiksi pankkien palveluita on lähes mahdotonta käyttää ilman internetiä. Käyttäjän tunnistautuminen digipalveluihin edellyttää usein älypuhelinta. Samoin henkilökohtainen sähköpostitili on nykyisin edellytys monen digipalvelun käytölle. Iäkkäät ihmiset hyötyisivät paremmin toteutetuista digipalveluista, etenkin jos heille olisi tarjolla tukea ja opastusta niiden käytöstä.
Avustavaa teknologian käyttäjät huomioitava
Digipalveluiden käyttöliittymien suunnittelussa tulisi aina huomioida niiden saavutettavuus erilaisilla päätelaitteilla sekä avustavia teknologioita hyödyntäen. Esimerkiksi näkövammaiset käyttävät digipalveluita ruudunlukuohjelmilla, jotka kertovat ääneen käyttöliittymässä aktivoidut elementit tai tekstit. Vastaavasti kuulemiseen liittyvistä ongelmista kärsiville henkilöille esimerkiksi videoiden tarjoaminen tekstitettyinä on tärkeää.
Saavutettavuudesta huolehtiminen digiympäristössä ei heikennä minkään käyttäjäryhmän käyttökokemusta. Selkeät ja helposti käytettävät digipalvelut ovat kaikkien etu. Saavutettavuutta tulee kuitenkin kehittää erityisryhmien tarpeet huomioiden. Esimerkiksi näkövammaisille tulee digipalvelun koko palvelutapahtuman käyttö olla alusta loppuun mahdollista suorittaa ruudunlukuohjelman avustuksella.
Digipalveluiden käyttökykyä haittaavat tekijät
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on listannut ylläpitämillään saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuilla yleisimpiä digipalveluiden käyttökykyä heikentäviä asioita ja ongelmia:
- näkövammat ja heikentynyt näkö
- kuulovammat ja kuurous
- fyysiset ja motoriset rajoitteet, kuten CP-vamma, lihasheikkous, vapina tai halvaantuminen
- kehitysvammat
- luki- ja oppimisvaikeudet
- keskittymisvaikeudet
- mielenterveysongelmat
- muistihäiriöt
- muut kognitiiviset pulmat
- heikko suomen kielen taito
- tottumattomuus digitaalisten palvelujen käyttöön
- tilapäiset haasteet, kuten esimerkiksi meluisa ympäristö, kirkas auringonpaiste, stressi tai kipsissä oleva käsi
Saavutettavuus on osa yhdenvertaisuuden toteuttamista, josta säädetään Suomen perustuslain 6 §:n toisessa momentissa: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Yllä oleva teksti lähdeviittauksineen löytyy tästä osoitteesta: Aalto yliopisto – Jyri Hokkinen 2025: Digipalvelulaki ja verkkokauppa. Esteettömyysdirektiivin kansallinen täytäntöönpano ja vaikutus verkkokauppaliiketoimintaan.