YK:n vammaisyleisopimus
YK:n vammaisyleissopimuksen, jonka vaatimusten noudattamiseen Suomi on muiden Euroopan unionin maiden tavoin sitoutunut, yleisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa mahdollisuuksien yhdenvertaisuus sekä saavutettavuus ja esteettömyys. Sopimuksen tarkoituksena on taata yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet myös henkilöille, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi vaikeuttaa tai estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisyleissopimuksen 9 artiklassa käsitellään esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteettömyydellä viitataan yleisimmin fyysisen maailman, kuten rakennusten, kulkuväylien, ulko- ja piha-alueiden tai julkisten kulkuvälineiden esteiden poistamiseen. Esteettömyydellä voidaan myös viitata tietojärjestelmien tekniseen saavutettavuuteen, eli niiden käytön esteettömyyteen. Käytön esteettömyys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tietokonetta, näyttöä, tulostinta, näppäimistöä sekä käyttöjärjestelmiä, käyttöliittymiä ja ohjelmistoja voidaan käyttää myös avustavien laitteiden kanssa tai ilman niitä. Digitaalisiin palveluihin kohdistuvalla saavutettavuussääntelyllä yhdessä fyysisen maailmaan kohdistuvan esteettömyyssääntelyn kanssa edistetään yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja erityisryhmiin kuuluvien mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti yhteiskunnan jäseninä.
EU:n saavutettavuusdirektiivi
Euroopan unioni pyrkii edistämään vammaisyleissopimuksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa ohjaamalla jäsenvaltioidensa kansallista lainsäädäntöä direktiivien avulla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Saavutettavuusdirektiivillä pyrittiin ensisijaisesti yhtenäistämään jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta. Saavutettavuusdirektiivin 4 artiklassa esitetään direktiivin ydinajatus: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen sektorin elimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet parantaakseen verkkosivustojensa ja mobiilisovellustensa saavutettavuutta tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja.” Direktiivin 7 artiklassa määritellään saavutettavuusseloste ja siihen liittyvä palautemekanismi. Julkisen palvelun käyttäjän on voitava tutustua digipalvelun saavutetta-vuuteen palvelussa julkaistun saavutettavuusselosteen avulla. Palvelussa on oltava myös sähköinen mekanismi, jonka kautta palvelun käyttäjä voi esimerkiksi huomauttaa puutteellisesta saavutettavuudesta.
EU:n esteettömyysdirektiivi
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista tuli voimaan 27.6.2019. Esteettömyysdirektiivin 2 artiklan 1 kohdassa luetellaan tuotteet, joihin direktiiviä sovelletaan, kun ne saatetaan markkinoille 28.6.2025 jälkeen. Direktiivin soveltamisalaan kuuluu muun muassa kuluttajien käyttöön tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot ja kyseisten laitteistojen käyttöjärjestelmät sekä itsepalvelupääteperiaatteella toimivat maksupäätteet. Direktiivin kattamien palvelujen tarjoamiseen tarkoitettujen pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaattien tulee myös olla direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia.
Esteettömyysdirektiivin 2 artiklan 2 kohdassa luetellaan palvelut, joihin direktiiviä sovelletaan 28.6.2025 jälkeen, jos 32 artiklan soveltamista ei muuta johdu. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat palvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaalisiin mediapalveluihin ja sähköiset viestintäpalvelut, paitsi koneiden välisten palvelujen tarjoamiseen käytettävät siirtopalvelut. Henkilöliikenteen osalta esteettömyysvaatimukset koskevat tietyin rajauksin lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen osia, joita tarjotaan kuluttajille verkkosivustojen, mobiilisovellusten tai palveluautomaattien avulla. Edellisten lisäksi direktiivin 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvat myös kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut, sähkökirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut ohjelmistot sekä verkkokaupan palvelut.
EN 301 549 standardi
Digipalvelujen saavutettavuuden tekniset vaatimukset on määritelty dokumentissa EN 301 549 V3.2.1 (2021—03), eurooppalainen standardi tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden saavutettavuusvaatimuksista, joka puolestaan viittaa esimerkiksi saavutettavuusauditoinneissa testattavien onnistumiskriteerien osalta World Wide Web -konsortion WCAG-ohjeistukseen. Teknisten saavutettavuusvaatimuksien alkuperäinen lähde ei siis ole direktiivi, vaan siitä johdettavan viittausketjun osoittama WCAG-ohjeistus.
WCAG-ohjeistus
WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines) on World Wide Web –konsortion (W3C) ylläpitämä ohjeistus, jossa on määritelty onnistumiskriteereitä, jotka saavutettavan digipalvelun tulee täyttää. Onnistumiskriteerit jakautuvat neljään saavutettavuusperiaatteeseen:
- havaittavuus tarkoittaa, että tiedot ja käyttöliittymän osat on esitettävä käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita.
- hallittavuus tarkoittaa, että käyttöliittymän osien ja navigoinnin on oltava hallittavia.
- ymmärrettävyys tarkoittaa, että tietojen ja käyttöliittymän toiminnan on oltava käsitettäviä.
- toimintavarmuus tarkoittaa, että sisällön on oltava riittävän toimintavarma, jotta hyvin erilaiset asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat tulkita sitä luotettavasti.
Onnistumiskriteereitä on kolmea eri tasoa: A, AA ja AAA, josta viimeisin on vaatimuksiltaan korkein. Digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan A- ja AA-tason WCAG-ohjeistuksen onnistumiskriteereitä, joita on WCAG-ohjeistuksen 2.1 versiossa yhteensä 50 kappaletta. Näiden lisäksi on 28 AAA-tason onnistumiskriteeriä, joiden noudattaminen ei ole pakollista. WCAG-ohjeistuksen 2.2-versiossa on vain yhdeksän uutta onnistumiskriteeriä. Niistäkin vain kuusi kuuluu pakollisiin A- ja AA-luokkiin. Tämän tekstin kirjoittamishetkellä versiota 2.2 voi jo noudattaa, mutta digipalvelulaki ei siihen vielä velvoita.
WCAG-ohjeistuksen yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi onnistumiskriteereihin ei ole suoria viittauksia digipalvelulaissa, eikä myöskään esteettömyys- tai saavutettavuusdirektiivissä. Saavutettavuusdirektiivin 6 artiklan kohdissa 1 ja 2 säädetään, että standardi EN 301 549 (sen viimeisin yhdenmukaistettu versio) määrittelee saavutettavuusvaatimusten kriteerit ja noudatettavan WCAG-ohjeistuksen version. Standardi EN 301 549 perustuu pitkälti WCAG-ohjeistukseen, mutta on joltain osin tätäkin laajempi ja tarkempi. Siten WCAG-ohjeistuksen täydellinenkään noudattaminen ei kaikissa tapauksissa takaa digipalvelun täyttävän saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia. Vaikka standardia EN 301 549 ja WCAG-ohjeistusta ylläpitävätkin eri tahot, vaikuttavat ne EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöön yhdessä. Euroopan unioni ylläpitää sivua, josta voi seurata EU:n saavutettavuusvaatimuksia ja siihen liittyvää standardointihistoriaa.
Linkki WCAG 2.1. -ohjeistukseen
Lue lisää EN 301 549 -standardista
Yllä oleva teksti lähdeviittauksineen löytyy tästä osoitteesta: Aalto yliopisto – Jyri Hokkinen 2025: Digipalvelulaki ja verkkokauppa. Esteettömyysdirektiivin kansallinen täytäntöönpano ja vaikutus verkkokauppaliiketoimintaan.