Saavutettavuudesta huolehtimalla voidaan varmistaa, että kaikki ihmiset pystyvät käyttämään verkkosivuja ja mobiilisovelluksia. Joillekin ihmisille on eri syistä vaikeampaa tai mahdotonta käyttää internetiä, jos sen sisältöjä ei toteuteta WCAG-periaatteita huomioiden. Digipalveluiden tulee olla kaikille havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja.
Jopa 16 prosenttia ihmisistä, eli noin joka kuudes meistä, tarvitsee saavutettavaa nettisisältöä. Siksi saavutettavuuden parantamisen lähtökohtana ei tulisi olla vain digipalvelulain noudattaminen. Saavutettavuuden edistäminen on aivan yksinkertaisesti välittämistä kanssaihmisistä. Saavutettavuus ei ole keneltäkään pois. Jokainen meistä hyötyy saavutettavammasta internetistä.
Lue blogistani: Saavutettavuus pähkinänkuoressa
Miksi saavutettavuutta tarvitaan?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on listannut ylläpitämillään saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuilla yleisimpiä digipalveluiden käyttökykyä heikentäviä asioita ja ongelmia:
- näkövammat ja heikentynyt näkö
- kuulovammat ja kuurous
- fyysiset ja motoriset rajoitteet, kuten CP-vamma, lihasheikkous,
vapina tai halvaantuminen - kehitysvammat
- luki- ja oppimisvaikeudet
- keskittymisvaikeudet
- mielenterveysongelmat
- muistihäiriöt
- muut kognitiiviset pulmat
- heikko suomen kielen taito
- tottumattomuus digitaalisten palvelujen käyttöön
- tilapäiset haasteet, kuten esimerkiksi meluisa ympäristö, kirkas
auringonpaiste, stressi tai kipsissä oleva käsi
Jokainen suomalainen kärsii saavutettavuusongelmista hetkittäin ja ikääntymisen myötä yhä useammin. Kyse voi olla aivan arkisista tilanteista, joita ei ehkä miellä saavutettavuuteen liittyviksi. Esimerkiksi tekstin suurentamismahdollisuus pelastaa tilanteen, kun silmälasit eivät ole saatavilla. Erilaisia saavutettavuusongelmia on paljon ja niiden haitta-asteissa on eroja, mutta hyvin toteutettu digipalvelu on aina kaikkien käytettävissä. Lue blogistani lisää digitaalisesta saavutettavuudesta.
WCAG-ohjeistus
WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines) on World Wide Web Consortiumin (W3C) kehittämä ohjeistus, jossa on määritelty saavutettavuusvaatimukset digipalveluille. Ohjeistuksen nykyinen versio, jonka noudattamista digipalvelulaki edellyttää on 2.1. Linkki WCAG 2.1-ohjeistukseen
WCAG-ohjeistus jakautuu periaatteisiin, ohjeisiin ja testattaviin onnistumiskriteereihin. Saavutettavuusperiaatteita on neljä.
Sivuston ja sen sisällön tulee olla:
- Havaittavaa. Eli sisältöä tulee voida havaita näkemällä, kuulemalla ja tai tuntemalla (eli olla käytettäviä myös laitteilla ja ohjelmistoilla, jotka muuttavat tekstin puheeksi tai pistekirjoitukseksi).
- Hallittavaa. Käyttöliittymää tulee voida hallita pelkillä näppäinkomennoilla ja sivuilla navigoinnin tulee onnistua esimerkiksi linkkien tai otsikoiden avulla.
- Ymmärrettävää. Käyttöliittymä toimintojen ja sisällön tulee olla selkeää, loogista ja ymmärrettävää.
- Toimintavarmaa. Sivuston tulee olla käytettävä eri selaimilla ja päätelaitteilla sekä avustavia teknologioita hyödyntäen.
WCAG-ohjeet jakautuvat testattaviin onnistumiskriteereihin. Alla esimerkki:
Ohje 1.4. Erottuva: ”Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan sisältö sekä erota etuala taustasta.”
Onnistumiskriteeri 1.4.4. Tekstin koon muuttaminen (Taso AA): ”Lukuun ottamatta tekstitystä ja tekstiä esittäviä kuvia, tekstin kokoa voidaan muuttaa ilman avustavaa teknologiaa aina 200 prosenttiin asti ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä.”
WCAG 2.1 -ohjeistuksessa on 50 A- ja AA-tason onnistumiskriteeriä, joita digipalvelulain piiriin kuuluvien toimijoiden on noudatettava. Ohjeiden tulkinta ei ole välttämättä harjaantumattomalle helppoa, koska niiden kieli tyyliltään melko ”teknistä” ja voi olla vaikeaa arvioida, mihin luokkaan jokin ongelma kuuluu.
Saavutettavuusauditointi
Digipalvelulaissa käytettään termiä saavutettavuusarviointi, kun viitataan sivuston, verkkokaupan tai mobiilisovelluksen lainmukaisuuden arviointiin. Yleisemmin käytössä on termi saavutettavuusauditointi tai pelkkä auditointi. Digipalvelulaissa ei ole määritelty auditoinnin suorittajalle mitään tiettyä osaamisvaadetta, eli yritys tai yhteisö voi myös auditoida itse omat nettisisältönsä. Vaikka käytössä on useita maksuttomia ohjelmia, jotka etsivät saavutettavuuspuutteita, jää auditointi pintapuoliseksi ilman auditointikokemusta. Tilanne on vähän sama, jos autosta katsastettaisiin vain näkyvät korivauriot. Ammattilaisen käyttäminen on aina hyvä ratkaisu, jos organisaatiossa ei ole omaa saavutettavuusasiantuntijaa. Ammattilaisen tekemä auditointi ja saavutettavuusseloste ei ole pelkästään laadullisesti parempi, vaan edistää myös lainsäädännön tavoitetta, eli parempaa ja saavutettavampaa nettiä kaikille. Ammattilaisen tekemä auditointi tulee usein myös edullisemmaksi. Aikaa ei mene harjoitteluun, vaan projekti suoritetaan rutiinilla napakasti alusta loppuun.
Saavutettavuus ei ole kertaprojekti
Auditoinnin jälkeen löydetyt virheet kirjataan saavutettavuusselosteelle, joka liitetään digipalvelun yhteyteen helposti löydettävästi. Sen jälkeen virheistä ja niiden korjausaikataulusta on tehtävä ilmoitus Traficomille. Digipalveluun on järjestettävä sähköinen palautekanava. Luonnollisesti auditoinnissa paljastuneet saavutettavuuspuutteetkin on vielä korjattava. Kun korjauksia saadaan valmiiksi, tulee vastaavat kohdat poistaa saavutettavuusselosteelta, jonka tulisi aina kuvata digipalvelun nykytilaa. Auditoinnin jälkeen suoritettavien julkaisujen tai päivitysten saavutettavuus tulee varmistaa aina ennen julkaisua. Eli ainut tapa huolehtia saavutettavuudesta on ottaa se osaksi yrityksen toimintatapoja.
Saavutettava vs. ei-saavutettava digipalvelu
Verkkosivusto tai -kauppa voi näyttää ulospäin aivan ammattimaisesti toteutetulta ja olla silti täysin saavutettavuusvaatimusten vastainen. Ongelmia ei näe tutkimatta. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmistoa käyttävät henkilöt vastaanottavan sivun sisällön puheena ja he navigoivat sivuja esimerkiksi linkkien tai otsikoiden avulla. Kuvien tieto välittyy vain alt-kenttään kirjoitetun informaatio perusteella. Jos näitä asioita ei ole huomioitu ja testattu, voi sivun käyttäminen on täysin mahdotonta. Kaikki ihmiset eivät käytä hiirtä tai läppärin kosketuslevyä kursorin kohdistamiseen, vaan käyttävät internetiä näppäinkomentojen avulla. Usein sivustojen menuvalikot tai verkkokauppojen maksuputket eivät toimi näppäinkomennoilla. Digipalvelun saavutettavuus selviää vain auditoimalla.
Miten paljon esimerkiksi verkkokauppa sitten muuttuu, jos siitä tehdään saavutettava. Usein muutosta ei näe ulospäin lainkaan. Jos sivujen värivalinnat eivät ole kontrastiltaan riittäviä, niin niitä täytyy tietysti parannella, mutta suurin osa muutoksista tapahtuu ”konepellin” alla. Eron huomaa vain henkilöt, jotka käyttävät esimerkiksi ruudunlukuohjelmistoja.
Saavutettavuuden hyödyt
Nykyään suuri osa arjen aktiviteeteistä tapahtuu internetissä; työ, opiskelu, viranomaisasiointi, ostokset, yhteydenpito ystäviin, … lista on loputon. Netti kuuluu kaikille ja kaikkien tulisi siis myös sitä pystyä helposti hyödyntämään. Tärkein saavutettavuuden hyöty onkin yhdenvertaisuuden lisääminen verkossa. Sillä ei ole oikeastaan ole merkitystä, velvoittaako digipalvelulaki parantamaan sivuston saavutettavuutta. Kyse on puhtaasti oikein tekemisestä, mutta toki saavutettavuudella on myös liiketoimintavaikutuksia. Saavutettavuusvaatimukset täyttävät digipalvelut sijoittuvat hakukoneiden osumalistauksissa paremmille sijoille. Saavutettavat verkkokaupat myös myyvät tutkitusti enemmän kuin ei-saavutettavat kilpakumppaninsa. Henkilöt, jotka kärsivät eriasteisista näköongelmista asioivat mielellään verkkokaupoissa. On myös selvää, että saavutettavat verkkokaupat nauttivat suuremmasta asiakasuskollisuudesta, kuin vaikeakäyttöiset ja ei-saavutettavat kilpailijansa.
Click-Away raportti
Englannissa on vuosina 2016 ja 2019 tehty kyselytutkimus, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää saavutettavuusongelmien vaikutusta verkkokauppojen myynnin menestykseen. ”Click-Away”-termillä viitataan verkkokaupan käyttövaikeuden takia hylättyihin ostoskoreihin. Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan verkkokauppojen saavutettavuusongelmat aiheuttavat niille miljardien puntien myynnin menettämisen. Jos haluat tietää enemmän saavutettavuuden liiketoimintavaikutuksista, niin tutustu Click-Away Pound 2019 -tutkimukseen.